Page 133 - Artikkelit

luonnollisiin systeemeihin kuuluvista releistä/kyselytarjouksista ovat Stayman ja Blackwood. Ensin
mainittu on myös tyypillinen esimerkki releajatteluun liittyvästä vaatimustilanteesta. Luonnollisessa
systeemissä 1 sangin avaus on sekä voimaltaan että jakaumaltaan rajoitettu. Se on itse asiassa varsin hyvä
esimerkki käsityyppiavauksesta. Staymanin jatkot taas edustavat tyypillistä releajattelua.
Hyppäämättömistä väritarjouksista vain yksi, 2 ristiä, on vaatimus ja kysely ja muut ovat luonnollisia
mutteivät vaatimuksia.

Puolalaisten tarjousteoreetikoiden ajatukset ovat jääneet suhteellisen pienen piirin tuntemiksi.
Suomessa näitä ajatuksia kuitenkin tunnetaan suhteellisen hyvin, ovathan monet kärkiparimme,
esimerkiksi Saarenoksa - Sokka, Iltanen - Pekkinen ja Ukkonen - Viitasalo, vuosien varrella kokeilleet
puolalaisen tarjous ajattelun yhden tunnetuimman hedelmän, Strong Passin, viehätystä. Todellinen
läpimurto käden rajaamiseen tuli kuitenkin toisaalta ja tutummasta systeemistä

C.C. Wein kehittämä Precision-tarjousjärjestelmä saavutti nopeasti valtavan suosion. Precision monine
erilaisine muunnelmineen on edelleen maailman suosituimpia systeemejä. Precisionin kehittämisen
yhtenä lähtökohtana Wein mainitsee ajatuksen rajata normaalit avaukset voiman ja jaon puolesta
mahdollisimman tarkasti. Huomattakoon, että aiemmissa, esimerkiksi italialaisten käyttämissä, vahvaan 1
ristiin perustuvissa systeemeissä ei ajatus käden rajaamisesta ole näin selvästi esillä, vaikka näiden
systeemien vahva 1 ristin avaus tietysti asettaa väriavauksille luonnollista järjestelmää matalamman
voiman ylärajan. Presisionin leviämisen seurauksena myös muissa vahvaan 1 risti avaukseen
perustuvissa systeemeissä alettiin kasvavassa määrin korostaa käden rajaamisesta saatua etua.

2. Käden rajaamisen edut

Luonnollisessa tarjousjärjestelmässä käsi rajautuu vähitellen tarjoussarjan kuluessa. Tarjousten voiman
alkuperäiset rajat ovat häilyviä. Esimerkiksi. yhden avauksen ylärajana on, ettei omissa korteissa ole
täyspeliä, ja vastaajan hyppäämättömän väritarjouksen ylärajana on, ettei kädessä ole vahvan värin ja
miedon slammi-inviitin lupaavaan vahvaan hyppyyn sopivaa kättä. Tällaisten paljolti kokemukseen
perustuvien rajojen käyttö ei usein ole kovin helppoa.

Ratkaisevassa asemassa käden voiman rajaamisen kannalta ovat avaustarjoukset, erityisesti yhden
tason avauksen yläraja. Luonnollisessa tarjousjärjestelmässä yhden avausten ylärajana oli alun perin
vahva kahden avaus samassa värissä. Vahvat kahden avaukset ovat kuitenkin toivottoman harvinaisia.
Kaikkien kahden tason avausten käyttäminen tarjouksille, jotka yhteensä esiintyvät korkeintaan kerran
sadasta, ei ole kovin mielekästä. Toisenlaisia menetelmiä ja yleisemmin esiintyviä avauksia pelaavat
vastustajat saavat selvän edun. Bridge-lehdenkin standardissa sovellettu periaate, että vain 2 ristiä on
tyypillinen vahva avaus onkin ollut järkevä kehityssuunta.

2 ristin tekeminen ainoaksi vahvaksi avaukseksi on kuitenkin vaikeuttanut käden rajaamista. Mikäli
kaikki kahden avaukset olisivat vahvoja, niiden alarajan laskeminen yhden avauksia rajaten saattaisi olla
mahdollista tarjoustarkkuuden kohtuuttomasti kärsimättä. Paluu heikennettyihinkään vahvoihin kahden
avauksiin ei kuitenkaan kannata, koska parempiakin vaihtoehtoja on olemassa.

Eri eksperttien, tavallisista kerhopelaajista puhumattakaan, käsitys vahvasta 2 ristin avauksesta on
hyvin vaihteleva. Tämä johtuu valtavasta erosta, joka kahden usein systeemilapuissa esiintyvän 2 ristin
määritelmän, nimittäin 20/21/22+ ja tpv, välillä vallitsee. Ensin mainittu on sen tyyppinen ehto, jota
käytännössä tarvitaan yhden avausten rajaamiseksi ja toinen se, jota tarvitaan 2 ristin jälkeisen
tarjoamisen helpottamiseksi.

Käden rajaaminen ja luonnollinen tarjoaminen – Eero Salmenkivi – BL 1992-1994 3