Page 206 - Artikkelit

esimerkissä lähtijä puolestaan maksaa velkansa kakkospuolustajalle:

5. Lepääjän tarjottua kolme kertaa väriään pelataan 3NT. Pöytään ilmestyy: xx - Kx - xx - AKQJxxx.
Pelinviejä tulee kiinni ja pelaa H Q:n. Ongelma on tietysti siinä, missä vaiheessa kakkospuolustaja
ottaa H A:nsa. Ykköspuolustaja antaakin hertassa ristiväriä koskevan pituussignaalin tehden siten
mitä tehtävissä on.

6. Tilannesignaalilla ilmoitetaan useimmiten pituutta: Sitoumus on 4 S ja aloitukseen pelataan hertta.
Pöytään ilmestyy: xx - xxx - KQ10x - xxxx. Pelinviejä varastaa toisen hertan ja pelaa ruutua
pöydän K:lle. Puolustukselle on tärkeää tietää värin jakautuminen: A voi olla partnerilla. Normaali
pituus merkinanto ei kuitenkaan käy, koska jako tulee selväksi myös pelinviejälle ja olisi
kohtalokasta, mikäli hänellä olisi D A. Niinpä käytetäänkin aivan uudentyyppistä menetelmää
ongelman ratkaisemiseksi. Esimerkissä käytetään puolustuksen yhteistä pitkää herttaväriä
apuvärinä signaloitaessa pituutta intressivärissä ruudussa. Jos ykköspuolustajalla on pariton määrä
herttoja, signaloi hän ruudussa normaalisti. Jos määrä on parillinen, on signalointi ruudussa päin-
vastainen, eli pieni-iso tarkoittaa paritonta määrää ruudussa. Vastustajille on tietenkin selvitettävä
menetelmän toimintaperiaate, mutta puolustajien viestien sisällön selvittämiseen, lukon
avaamiseen, pelinviejällä ei ole avainta.

Signaaliproblematiikkaa – Erkki Pasanen – BL2/91 2