Page 58 - Artikkelit

Balladeja kadonneista yläväreistä II

Tuomo Väliaho BL 2/2005

Tarjoamisessa parin ensisijaisena tavoitteena on ylävärivaltin löytäminen, mutta luonnollisesti pelaten
tästä periaatteesta joudutaan usein tinkimään. Yksi tyypillisistä tilanteista välitarjous alavärillä, kun
kädessä on myös yläväri. Oletetaan, että oikeanpuoleinen vastustaja avaa parikilpailussa 1 , ja
kourassasi on vaarattomassa vyöhykkeessä:

985 AQ94 5 AKJ84

Sarjaan täytyy mennä mukaan, mutta ainoa tarjousvaihtoehto on 2 ja herttaväri jää näyttämättä.
Ilmaisukahdennus johtaa vaikeuksiin, jos partneri tarjoaa ruutua. Kun kortit ovat jakautuneet vaikkapa
seuraavasti, ei lopputuloksessa ristitarjouksen jälkeen ole hurraamista:

985 J762

AQ94 KJ53

5 J864

AKJ84 3

Länsi Pohjoinen Itä Etelä

1
2 pass pass pass

Itä-länsi jää huonoon ristipeliin, ja parempi 4-4 herttavaltti jää pakkaan.

Vielä hankalammaksi tilanne käy, jos avaajan partneri korottaa avausväriä. Tässä aiheeseen liittyvä
balladi B-55:n kerhoillasta, jossa pelasin veljeni Esan kanssa. Kuinka sinä parisi kanssa tarjoaisit
seuraavan jaon, kun etelä avaa 1 , pohjoinen tarjoaa 2 , ja etelä vielä 3 ? En kirjannut jakoa
paperille, joten hakut olen joutunut keksimään.

Parikilpailu, kaikki vaarattomassa

A 976

K84 Q9652

54 A103

AK9843 106

Lindqvistin sangi (Raptor)

Edellisten tapaisten jakojen vuoksi pelaan konventiota, jossa 1NT-välitarjous lupaa yläväriavauksen
jälkeen 4 korttia toisessa ylävärissä ja pidemmän alavärin. Voimaa on normaalin välitarjouksen verran.

Konventio tunnetaan Pohjolassa Lindqvistin sangina, ja netistä löydetty nimi idealle on Raptor.
Väittivätpä puolalaiset Zmudzinski ja Balicki Mäkikankaan Karille ja velipojalle Liettuassa keksineensä
sen itse. Ruotsalaisten ja puolalaisten välillä onkin ollut pientä kiistaa siitä, kuka konvention keksi.
Hyvillä keksinnöillä on aina montaa isää, huonot ovat yleensä orpoja.

Voi hyvin olla, että sekä ruotsalaiset että puolalaiset ovat molemmat tahoillaan päätyneet samaan
tarjousideaan. Kuvittelimme nimittäin Tammisen Jyrin kanssa keksineemme ihan itse saman ajatuksen
1980-luvun loppupuolella. Olimme lukeneet, että italialaiset mestarit käyttivät sangivälitarjousta
ilmaisukahdennuksena, joka lupasi lyhyyden avausvärissä. Väsäsimme ideasta konvention, jossa sangi
näytti tarjoamattoman ylävärin ja pidemmän alavärin

Balladeja kadonneista yläväreistä I-III – Tuomo – Väliaho BL 2005 7