Page 213 - Artikkelit
P. 213

teoreettiset arvot. Toisin sanoen eri käden jakaumien todennäköisyydet ja vastaavasti todennäköisyydet
          sille, että vastustajan kortit istuvat tietyllä tavalla. Tämä on myös taso, jolla keskustelu tietokoneiden
          tekemien jakojen oikeellisuudesta käydään. Siitä, miten jakaumien matematiikka käytännössä toimii, saa
          käsityksen Aimo Salmen tässä numerossa alkavasta artikkelisarjasta.

            Bridgenpelaajan kannalta tärkein satunnaisuus on itse asiassa juuri tämä, tilastomatematiikan
          teoreettisia jakaumia noudattava satunnaisuus. Perustammehan pelinvientimme ja tarjoamisemme niille
          tiedoille, jotka meillä näistä jakaumista on, elleivät käytännön olosuhteet: korttivaisto ja psykologia (tai
          huolimattomuus) meitä muuhun vie. Tältä kannalta on tietysti oleellinen kysymys, missä määrin
          tietokoneella ja käsin tehdyt jaot näitä matemaattisia jakaumia noudattavat.

            Varsinaisia kotimaisia alan ihmisiä ei ole kovin helppo määritellä, koska SBL:n käyttämät tie-
          tokonejaot tehdään nykyään ranskalaisilla jakomonistuskoneilla, joiden ohjelmointiperiaatteista ei liitossa
          ole tarkempaa tietoa. Teoreettisen vastauksen olen pyytänyt Pekka Viitasalolta. Hän on
          systeemisuunnittelija ja on laatinut mitä erilaisimpia bridgeä koskevia tietokoneohjelmia. Käytännöllisen
          vastauksen olen pyytänyt ranskalaisia jakomonistuskoneita hoitavalta Kari Koistiselta. Vastaukset
          perustuvat pikaisiin puhelinkyselyihin, joten vastuu vähintään sanamuodosta on päätoimittajan.

            Pekka Viitasalo: En pysty arvioimaan eri tietokoneiden satunnaislukugeneraattoreiden toiminnan
          matemaattista tyydyttävyyttä. Käsitykseni mukaan näin saadut satunnaisluvut ovat kuitenkin
          kvasisatunnaisessa mielessä täysin tyydyttäviä tiettyyn rajaan asti. Tämä tarkoittaa sitä, että ne
          noudattavat satunnaisuuden matemaattisia lainalaisuuksia tuohon rajaan saakka. Rajana on kunkin koneen
          kapasiteetti. Kun koneen kapasiteetti ylitetään, luvut eivät enää ole satunnaisia, vaan kone alkaa tuottaa
          samaa sarjaa uudestaan.

            Yllä esitetty ongelma on kuitenkin vältettävissä monellakin tavalla. Ehkäpä tärkeimmässä asemassa on
          jakojen tekoa ohjaava algontmi. Vähänkään isompien koneiden kapasiteetti ei aiheuta suuriakaan
          ongelmia satunnaisten jakojen tekemiselle, mikäli jaot tekevä algoritmi on laadittu niin, että se käyttää
          satunnaislukuja kyllin säästeliäästi. Itse olen laatinut suhteellisen yksinkertaisen jakoalgoritmin ja käynyt
          sen pohjalta läpi 10 000 000 jakoa. Näille saadut tilastolliset jakaumat noudattivat erittäin tarkasti
          teoreettisia ideaaliarvoja.

            Erityisiä ongelmia kaupallisissa bridgeohjelmissa ja - tietokoneissa aiheuttaa, etteivät ne useinkaan
          tyydy puhtaasti satunnaisiin jakoihin. Näissä ohjelmissa ja koneissa kun säädellään eri osapuolten
          saamien arvokorttien määrää. Näin syntyy vääristymiä. Oman käytännön kokemukseni mukaan tällöin
          myöskin jakojen satunnaisuus useissa tapauksissa jää puutteelliseksi.

            Suodattimien käyttö satunnaisuuden "oikaisemiseksi" on mielestäni äärimmäisen kyseenalainen
          menetelmä. Sen sijaan se saattaisi olla paras tapa toimia, kun halutaan muita kuin puhtaan mielivaltaisia
          jakoja. Ajetaan ensin riittävä määrä täysin satunnaisia jakoja ja sitten näistä valitaan erityisten
          suodattimien avulla jaot, joissa toisella puolella on esimerkiksi vähintään tietty määrä arvopisteitä. Itse
          olen tällä tavalla tehnyt jakoja tarjousharjoitte
            lua varten. En kuitenkaan tiedä, kuinka kaupallisten ohjelmistojen laatijat ovat vastaavassa tilanteessa
          menetelleet.

            Kari Koistinen: Olemme Armin kanssa hoitaneet ranskalaisia jakomonistuskoneita vuodesta 1989
          lähtien. Samoilla koneilla on lisäksi tehty vuoden 1989 EM-kilpailun jaot ja samanlaisilla koneilla
          tietääkseni myös vuoden 1991 EM-kilpailujen jaot. Ehkäpä paras suositus näiden koneiden tekemille
          jaoille on, ettei kummissakaan kilpailuissa yksikään minkään EBL:n jäsenmaan maajoukkuepelaajista ole
          löytänyt jaoista mitään tilastollista valittamista. Käytännössä myöskään kotimaisten pelaajien piirissä et
          ole näitä jakoja kohtaan esitetty mitään erityistä kritiikkiä.

            Olen myös itse tehnyt pienen testin ranskalaisen jakokoneen jakojen laadusta. Kävin läpi
          joukkuekilpailun vuoden 1990 SM:n kaikki jaot, jotka siis oli ko. ranskalaisilla jakomonistuskoneilla

                                                                 Tietokonejaoist – Eero Salmenkivi – BL 2/92   2
   208   209   210   211   212   213   214   215   216   217   218