Page 188 - Artikkelit

ja pelinviejä voi hämäyksenä pelata rouvan. Jos yhdeksikkö olisi kieltävä kortti, se ei kertoisi lähtijälle
mitään, eikä lähtijä tiedä onko toinen tikki saatavissa.
Vaikka idällä olisi rouva kolmantena, niin hänen on edelleen näytettävä pituutta

 J75
 AK942  Q86
103

ja pituutta näytetään tietysti kahdeksikolla. Länsi tietää silloin kuinka monta tikkiä on saatavissa, eikä
yritä antaa kuppia. Aina ässälähtöön ei suinkaan anneta pituutta. Esimerkiksi tässä tilanteessa länsi on
eniten kiinnostunut pyynnöstä tai kiellosta.

 854
 AKJ2  1076
 Q93

Lähtöön 1änsi pelaa kieltävän kympin. Mutta jos rouva ja kymppi olisivat olleet toisinpäin

 854
 AKJ2  Q76
 1093

itä pelaisi pyytävän kuutosen. Joskus voimamerkinannon jälkeen voi joutua antamaan myös
pituusmerkinannon.

 854
 AKQ2  9763
 J10

Ässälähtöön itä pelaa ensin kieltävän yhdeksikön. Jos länsi jatkaa kuninkaalla tai rouvalla, itä voi
1aittaa jäljellä olevista korteistaan pituusmerkinannon eli näyttää kolmea korttia seiskalla.

Jos pöydässä on neljä hakkua, ässälähtöön tulisi näyttää pituutta, jotta lähtijä tietäisi kuinka monta
tikkiä väristä on saatavissa.

 8543
 AKJ2  Q107
 96

Tässä tilanteessa näytetään pituutta kympillä, jolloin lähtijä näkee, että idällä on joko Q10x, 10xx tai
Ql0, ja että hän voi ottaa myös kuninkaan.

Muihin kuvalähtöihin pätevät samat ideat kuin edellä ässälähtöön.

 J54
 KQ109  A82
 763

Kun 1änsi lähtee kuninkaalla, idän on laitettava pituusmerkinanto kahdeksikolla. Kun pöydässä on
sotamies, länsi kuitenkin tietää, kenellä on ässä, koska pelinviejä ei sitä pelannut. Jos pöydässä olisi
ollutkin kolme pientä hakkua tilanne olisi toinen. Jos idällä on ässä

Puolustuksen merkinaanot – Kalervo Koistinen – BL 2/95 3