Page 192 - Artikkelit

Sakaaminen

Jaon aikana sakaamisella pyritään tietysti säilyttämään tärkeitä kortteja - jotka voivat joskus olla
välikorttejakin eikä kuvia, mutta myös välittämään tietoa jaosta partnerille. Oletetaan seuraavaksi, että
käytetään merkinantojärjestelmää jossa ensimmäinen sakaus on italialainen eli pariton kortti on positii-
vinen ko. värissä, pituusmerkinantona isopieni on pariton. Merkinantojärjestelmä voi olla mikä tahansa,
mutta pääperiaatteena paras on: ensimmäinen sakaus kertoo voimaa, seuraavat sakaukset pituutta jäljellä
olevan määrän mukaan. Esimerkiksi, pelinviejä pelaa pitkää vahvaa väriään, ja sinulla on seuraava väri,
josta on varaa tehdä kolme sakausta: Q J 7 6 5 2. Sakaa ensin viitonen kertoen voimaa värissä.
Seuraavaksi seiska, koska sinulla on jäljellä viisi korttia. Viimeinen sakaus on kakkonen joka vahvistaa
pituusmerkinannon.

Toinen tärkeä kysymys sakaamisessa on mitä väriä säästetään. Lähtökohtana on, että mikäli
molemmilla puolustajilla on pito jossain värissä, he säilyttävät sitä mahdollisimman pitkään, ettei partneri
joudu kiristykseen. Lisäksi puolustuksella on näin enemmän optioita lopputilanteessa.

Pelinviejän kannalta on siis edullista, että hänen uhkakorttinsa sijaitsevat väriä hallitsevan vastustajan
takana. Pyrkimyksesi puolustajana on siis säilyttää pito värissä uhkakortin takana. Seuraava esimerkki voi
olla monimutkainen, mutta siitä käy hyvin selville huolimattoman sakauksen kostautuminen.

 - Pelinviejä, etelä, pelaa patakolmosen. Tässä vaiheessa molemmilla
 A2 puolustajilla on pito kaikissa sivuväreissä, mutta nyt niistä on alettava
 J luopumaan. Länsi päättää sakata ristikakkosen jättäen värin partnerin
 73 vastuulle. Pöydästä sakataan myös ristikortti, ja itä sakaa ruudun
 -  - luottaen partnerin huolehtivan väristä. Pelinviejä on kuitenkin saanut

J

 KQ 10 valmiiksi ainekset kiristykseen. Hän ottaa ristiässän (ajoitus!) ja pelaa

 K Q kiristyskorttinsa, patakakkosen. Puolustus on voimaton. Jakoa

tarkemmin tutkittaessa, puolustuksen peli oli menetetty jo lännen


 K2 Q4 sakattua ristikakkosen. Itä ei voi sakata ristiä. Ruutusakauksella tulee
 32 tunnettu lopputulos, ja jos hän sakaa hertan, pelinviejän patakakkonen
 3 saattaa lännen ns. guard ~queezin (vartijakiristys?) uhriksi. Mikäli
 - länsi sakaa ruudun, pöytä sakaa herttakakkosen, ja herttaa ässälle
 A8 kiristää idän alaväreissä. Jos hän sakaa ristikuninkaan, pelinviejälle

avautuu leikkaus ristissä: A 8 idän Q 4:n takana. Jotta kiristys voitaisiin ehkäistä, tulisi lännen nähdä, että
etelän toinen risti on uhkakortti, ja hänen on säästettävä uhan takana pitoa. Myös idän ruuturouvasakaus
on periaatteen vastainen, mutta kuten todettiin, tuho oli jo tapahtunut. Pelipöydässä tällaisia tilanteita voi
olla vaikeampi nähdä, kun osa korteista on pimennossa, mutta hyvällä alustuksella (merkinannot) ja
pääperiaatteiden tuntemuksella pärjää jo pitkälle.

Yhteyksien tuhoaminen

Kuten on käynyt selväksi, yhteyskortit ovat tärkeä edellytys kiristyksen onnistumiselle. Puolustuksen
tulisi pyrkiä katkaisemaan pelinviejän yhteydet pöydän ja käden välillä kiristyslopputilanteen
välttämiseksi.

 KQ
 J32 Etelä on avannut tarjoussarjassa 3 padalla ja pohjoinen on
 AJ72 nostanut patatäyspellin. Aloitat läntenä kolmella isolla
 A732 hertalla, kaikki tunnustavat. Tarjoussarjan perusteella
 75 etelällä on seitsemän valttitikkiä ja pöydässä näkyy kaksi

 AKQ8 ässää. Partnerillasi on oltava siis molemmat

 10643 alavärikuninkaat, jotta peliin voi tulla pieti. Pelinviejällä

 J109 lienee kiristyssuunnitelmia. Mitä jatkat?

Puolustuksesta kiristystä vastaan – Osmo Kiema 2