Page 177 - Artikkelit
P. 177
C. Kiristyskortti
Ristikuutonen on ns. skviisikortti, joka murtaa Idän puolustuksen. On huolehdittava siitä, että
kiristyskortti sijaitsee kahden kortin uhkaa vastapäätä olevassa kädessä.
D. Ajoitus
Huomaa, että kolmen kortin esimerkissämme pelinviejä voi saada kaksi tikeistä suoraan, eli toisin
sanottuna: Pelinviejä voi saada kaikki tikit paitsi yhden. Tämä ei ole mikään absoluuttinen
kiristystilanteen ehto, mutta voidaan sanoa, ettei kiristettävällä vastustajalla saa skviisin alkaessa olla
yhtäkään ylimääräistä korttia, jonka hän pystyisi sakamaan uhraamatta vartiotilannettaan. Kiristyksen
ajoituksen eli tempon täytyy siis olla oikea. Eli jos jokaiselle pelaajalle annettaisiin esimerkissämme yksi
ruutuhakku lisää, ei skviisi toimi koska Itä voi sakata tämän hakkunsa.
On vielä huomattava eräs kiristykseen liittyvä tekijä: Yhden kortin uhka ja kiristyskortti olivat
esimerkissämme pelinviejän kädessä ja kahden kortin uhka vastapäätä pöydässä. Tämä ei ole mikään
ehdoton vaatimus, molemmat uhat voivat sijaita samassa kädessä, mutta kiristys toimii silloin vain jos
kiristettävä istuu uhkien edessä. Tässä esimerkki:
-
AJ
J
-
- 3
KQ 10
K 6
- -
10
3
4
-
Uhkakortit ovat kaikki pöydässä ja punavärikiristys Länttä vastaan toimii. Mutta 10:llä käynnistetty
skviisi kuolee jos Länsi ja Itä vaihtavat kortteja kun pöytä joutuu sakamaan ennen Itää.
Katsokaamme hieman mutkikkaampaa esimerkkiä. Pelaat sangia, olet etelänä kiinni ja kuuden kortin
lopputilanteessa tarvitset kaikki tikit kotipeliä varten:
842
K8
6
-
765 3
J9 6
- J42
10 K
9
3
Q103
J
Ruutuleikkauksen avulla voit saada kaikki tikit yhtä lukuun ottamatta, eli viisi tarvittavista kuudesta
tikistä. Tämä skviisiehto siis täyttyy. Entä uhat? Lepääjän kolmas pata uhkaa Länttä. Hertassa on lisäksi
kahden kortin uhka Lännen suuntaan. Itää vastaan löytyy yhden kortin ristiuhka ja kahden kortin
ruutu-uhka. Ensi näkymältä siis vaikuttaisi siltä, että kumpi hyvänsä vastustajista olisi kiristettävissä.
Perustietoa kiristyksestä – Leo Neimo – BL 2

