Page 176 - Artikkelit

Perustietoa kiristyksestä

Leo Neimo

Kiristyksellä eli " skviisillä" (engl. squeeze) tarkoitetaan, että vastustaja pakotetaan sakamaan korkeita
korttejaan (tai kortteja, jotka suojaavat niitä). Sitä pidetään - kenties aiheellisestikin - bridgen vaikeimmin
opittavana loppupelinä ja pelaaja, joka tietoisesti rakentaa kiristyksen, kokee tosi tyydytyksen
onnistuessaan. Tosin loppujen lopuksi suhteellisen harvat todelliset pelitilanteet johtavat kiristykseen ja
bridgepalstojen lukuisat vaikeat kiristystehtävät antavat tässä mielessä harhakuvan jokapäivän bridgestä.
Bridgepelaajan on kuitenkin osattava kiristyksen "alkeet", ainakin jos aikoo yrittää puolustautua uhkaavaa
kiristystä vastaan.

Skviisi pähkinänkuoressa: Pelinviejällä ja lepääjällä saattaa olla yhteensä enemmän tärkeitä kortteja
kuin vastustajat pystyvät vartioimaan. Kun vastustajan olisi säilytettävä pitoja tai suojakortteja
useammassa kuin yhdessä värissä, joutuu hän uhraamaan pitonsa jossakin väreistä. Tässä kiristystilanne
yksinkertaisimmillaan:

 AJ
 7
 -
 -
 9  KQ
 5  Q
 J  -
 -  -
 5
 8
 -
 6

Tässä kolmen kortin loppupelissä on Idän vartioitava sekä pöydän patasotilasta että Etelän
herttakahdeksikkoa. Kun ristikuutonen pelataan ja pöydästä sakataan herttaseiska, eivät Idän rahkeet enää
riitä. Hän sakaa herttarouvan toivossa, että Etelän ja Lännen piilossa olevat herttakortit ovat vaihtuneet.
Kun näin ei ole, on peli menetetty.

Tässä yksinkertaisessa loppupelissä on muutama peruspiirre, joka esiintyy kaikissa kiristystilanteissa:

A. Uhkat

Idän huolen aiheena on kaksi korttia, patasotamies ja herttaseiska. Nämä ovat "uhkakortteja" eli
"uhkia". Skviisitilanteelta vaaditaan aina vähintään kaksi uhkaa. Jos niitä ei ole kahta enempää, on
molemmat uhkat kohdistettava samaan puolustajaan. Rakentaessaan skviisin on pelinviejän lisäksi
huolehdittava käsien välisistä yhteyksistä mistä seuraa, että ainakin toinen uhkista on yhteys- eli
pitovärissä. Esimerkissämme  A J on tällainen ns. kahden kortin uhka.

B. Yhteys

Esimerkissämme on siis on  8 yhden kortin ja  A-J kahden kortin uhka. Pelinviejän kädessä
pataviitonen on ehdottoman tärkeä kortti, sillä se toimii yhteyskorttina pöydän kahden kortin uhkaan.
Yhteyskortti on välttämätön -eihän uhka ole mistään kotoisin, ellei siihen pääse käsiksi (pseudoskviisi
saattaa olla seuraus siitä, että puolustaja on tietämätön yhteyskortin puutteesta!).

Perustietoa kiristyksestä – Leo Neimo – BL 1