Page 174 - Artikkelit

a) Kx, xxxxx, Jxx, AKQ
b) Kx, xxxxx, AJx, AJx

Päällisin puolin kädet näyttävat kutakuinkin samanarvoisilta pelivoimaltaan, mutta näin asia ei ole. Jos
ajatellaan, että partneri on passannut vastustajien tarjoussarjassa 1 risti - 1 ruutu, niin olipa vastutajien
loppusitoumus mikä hyvänsä, on kädellä a) vain toivottava, että parteri löytää ristilähdön. On viisasta
passata 1 ruutuun. Sen sijaan kädellä b) on suositeltavaatarjota 1 hertta. Mikäli partneri on täysin tyhjä,
niin vain herttlähtö saattaa kaataa vastustajien potentiaalisen 3 sangia. Kädessä on nimittäin varmuudella
2 ja mahdollisesti 3-4 katkoa, mitkä riittävät kaatamaan sitoumuksen hertan avulla, jos sitten riittävät.

Kun pelipöydässä on arvioitava tapahtumia filosofin ja vastustajaa psykologin silmin ollaankin jo
kaukana perusbridgen maailmasta. Pelimies filosofina hallitsee logiikan peruskuviot ja kykenee
päättelemään, mitkä loogisista kuvioista ovat vastustajan käytettävissä, ja psykologina pystyy arvioimaan,
minkäperusvaihtoehdon vastustaja kriittisessä tilanteessa tulee valitsemaan tai on valinnut.

Kriittiset tilanteet esiintyvät yleisimmin tarjousvaiheessa tai merkinantojen yhteydessä har-
hauttamistoimenpiteinä. Johdantona käytännön ratkaisuihin on seuraavassa vanha tarina bridgepöydän
ulko- ja maan itäpuolelta ajatuskulun selvittämiseksi:

Kasanissa ja Samarkandissa oli aikoinaan samanaikaisesti turkismessut ja turkiskauppias oli junalla
matkalla Kasanin markkinoille, missä häntä odottivat lihavat liiketoimet. Pahaksi onnekseen hän huomaa
samaan vaunuun nousevan kilpailevan kauppiaan. Koska intressit ovat yhteiset, on matkan pää salattava
kilpailijalta ja niinpä turkiskauppias etsii mielessään uskottavalta tuntuvaa vaihtoehtoa tulijan
harhauttamiseksi. Mikäli kertoisi menevänsä Samarkandiin tai muualle kuin markkinoille, niin tulija
varmuudella arvaisi matkan käyvän Kasaniin. Siispä matkan pääksi onkin ilmoitettava rehellisesti Kasan.
Tulija saapuu ja oitis tiedustelee matkan kohdetta. Suunnitelmansa mukaisesti turkiskauppias vastaa
menevänsä Kasanin turkkismarkkinoilla, mihin tulija toteaa terävästi: "te valehtelette, olette menossa
Kasanin turkismarkkinoille".

Tämän tarinan looginen kuvio on pelkistetty. Kumpikin tietää ja tietää toisen tietävän, että
turkiskauppiaalla on vain kaksi vaihtoehtoa, puhua totta tai valehdella (kolmannen poissuljetun laki).
Tulijan on tämän jälkeen kyettävä ratkaisemaan kilpailijansa todennäköinen toiminta ja siihenhän tulija
oivallisesti pystyykin.

Siirretäänpä sitten tarinan kuvio bridgepöydälle. Sitoumus on isoslammi valtissa eikä pelinviejältä
puutu kuvakorteista muuta kuin valtista Qxxx. Rouva on leikattavissa kumpaankin suuntaan. Valtti jako
on Qx ja xx. Yllätykseksi Rx-pelaaja on kahdentanut loppusitoumuksen. Mikäli pelinviejä on vain vähän
pelannut, ehkäpä aloittelija, niin näkemättä asiassa problematiikkaa hän etsii rouvan kahdentajalta ja saa
samalla kotipelin. Kokenut pelaaja sitävastoin, koska kahdennuksen täytyy perustua, ollakseen jollakin
tapaa järkevä, umpimähkäiseen riskinottoon, etsii rouvan väärästä kädestä. Todella taitava pelaaja tekee
ratkaisunsa tuntemuksen ja sen tiedon perusteella, mikä hänellä on kahdentajasta. Eikä kuvio enää ole
yksinkertainen vaan ongelmallinen, mikäli kahdentajakin on todella taitava pelaaja.

Johdannoksi logiikan kuvioon otetaan toinen tuttu tarina, nyt maan länsipuolelta. Ruotsissa myytiin
aikanaan kahvipakettia, jonka etiketissä oli kuvattuna tonttu, joka kantoi kädessään kahvipakettia, jonka
etiketissä oli kuvattuna tonttu, joka kantoi ... jne. loputtomiin. Syntyi kuvio, joka tunnetaan filosofiassa
pohjattoman rotkon nimellä.

Kun kuvio siirretään bridgepöydälle, niin pohjaton rotko syntyy siten, että molemmat taitavat
osapuolet yrittävät jatkuvasti ennakoida samanlaisella logiikan ja psykologian tuntemuksellaan
vastustajan ajattelua ja liikkeitä. Osapuolet ikään kuin asettuvat aina välillä toistensa vaatteisiin
miettiessään pohjaa omalle ratkaisulleen, ja näin jatkuu loputtomiin, ellei jompi kumpi onnistu jollain
tavalla katkaisemaan tätä loputonta itseään heijastavaa peiliä. On saatava pohjaton rotko tuijottamaan

Perusbridgeä – Erkki Pasanen – BL 5/94 2